Työsuhdeauton koko ja käyttövoima viestivät usein siitä, miten yritys kantaa vastuuta. Brändiasiantuntija muistuttaa, että myös merkki ja malli vaikuttavat mielikuvaan yrityksestä.

”Näinä aikoina yritysvastuu on jokaisen yrityksen agendalla, ja myös työsuhdeautojen on viestittävä vastuullisuudesta”, toteaa brändiasiantuntija ja osakas Juuso Enala markkinointiviestintätoimisto Hansdotterista.

Selkeä ja näyttävä teko olisi hyppy täyssähköautoihin. Valinta toisi myös asiakastapaamisiin varman puheenaiheen, mutta sen sävy voi yllättää ensikertalaisen. Enala ennustaa myönteisen jutustelun ohella tiukkoja keskusteluja myös sähkön tuotantotavoista ja akkumateriaaleista sekä sitä, miten lataus riittää Suomen halki ajaessa.

”Ja jos ajaa Teslalla, pääviesti on tuskin edes vastuullisuus vaan se, että yritys toimii trendien huipulla.”

Sähköautoilijan kannattaa siis perehtyä autoonsa, jotta voi lunastaa sen kaikki mainehyödyt. Hybridikuski pääsee helpommalla.

”Hybridillä saa helposti hyvän ihmisen leiman. Ei tarvitse edes tietää, miten se oikein toimii”, hybridillä ajava Enala naurahtaa.

Valkoinen auto kiitää puhtaasti ja keveästi kuin untuvapilvi poutapäivänä.

Pieni ja kevyt – automaailman hyvis

Käyttövoimasta riippumatta Enala kiinnittäisi huomiota ennen kaikkea auton kokoon ja kulutukseen.

”Onhan energia tuotettava tavalla tai toisella jokaiseen autoon.”

Samalla linjalla ovat yritykset, jotka ohjaavat työntekijöitä kohti kevyitä ja niukasti kuluttavia työsuhdeautoja. Pieni kulutus miellyttää varmasti niin työnantajaa kuin vapaa-ajan ajoja maksavaa autoilijaakin. Entäpä pieni koko?

”Ne ajat ovat ohi, jolloin auton koko kasvoi elintason myötä. Suuri auto ei ole enää statussymboli ainakaan kaupungeissa. Kaupungeissa on jo tavallista vaihtaa jopa pienempään.”

Turkulainen Enala nautti vielä jokunen vuosi sitten kaupunkiajosta ”pikkaisella sittiäisellä”, mutta matkat asiakkaiden luo maakuntiin saivat hänet vaihtamaan isompaan. Hän tietää kyllä, että isompikin voi vaikuttaa pieneltä kaupunkien ulkopuolella.

”Suomi on suuri maa, ja autolla on erilainen asema eri paikoissa. Pienellä paikkakunnalla voi yhä tunnistaa konepajan hierarkian sen pihalle pysäköityjen autojen koosta.”

Pieni kulutus miellyttää varmasti niin työnantajaa kuin vapaa-ajan ajoja maksavaa autoilijaakin.

Merkillä ja alkuperämaalla on väliä

Mielikuvien ammattilainen on itse hyvä esimerkki siitä, miten ajan henki on muuttunut. Enala ajoi vielä kymmenkunta vuotta sitten 4,2 litran moottorilla.

”Enää en kehtaisi pysäköidä sellaista lähellekään asiakkaan ovea. Nyt minulla on Lexus RC. Se on niin kaunis, että ihmiset tulevat parkkipaikalla kehumaan”, Enala kertoo. Hänen mielestäänmainosmies ei voisi valita automallia, joita on rivissä 15 samanlaista, vaikka se olisi miten laadukas hyvänsä. Hän huomauttaa, että monelle toimijalle on kuitenkin etua sulautua massaan.

”Auton pitää kuvastaa paitsi yrityksen arvoja myös sen luonnetta. Jos sinulla on lähileipomo, et voi kuljettaa leipää diesel-Volvolla, vaan jokin epäkäytännöllinen ranskalainen sopii siihen paljon paremmin. Jotain hyväntuulista ja vitsikästä.”

Enala uskoo, että auton alkuperämaa merkitsee yhä paljon ja vaikuttaa niin autoilijan kuin yrityksenkin maineeseen.

”Jos yritys valmistaa kestäviä koneita ja laitteita, siis arvokkaita investointihyödykkeitä, on vaikea kuvitella, että Välimeren maissa valmistettu auto parantaisi uskottavuutta. Mielikuvat ovat vahvassa, vaikka eivät vastaisikaan todellisuutta.”

Sähköautoilijan kannattaa perehtyä autoonsa, jotta voi lunastaa sen kaikki mainehyödyt.

Maine ja tarve sopusointuun

Enala toivoo, että yrityksissä annettaisiin tilaa myös työntekijöiden mieltymyksille auton merkin, käyttövoiman ja koon valinnassa.

”Auto on monelle hyvin henkilökohtainen asia. Osalle se on välttämätön paha, mutta osalle se kuvastaa elämäntapaa myös työpaikan ulkopuolella. Eikä kyse ole vain mielikuvista vaan myös tarpeista. Joku kuljettaa autossaan työkaluja tai vetää traileria. Toisen autoon on mahduttava suuri perhe ja koira. Voi myös olla, että isomman auton kuljettaja ajaa vähemmän kuin pienen auton kuljettaja ja myös kuluttaa vähemmän.”

Enala myöntää, että osa tarpeista on mielikuvituksen tuotetta siinä missä mielikuvatkin.

”Joku haluaa katumaasturin, koska se näyttää kivalta pihassa, mutta hän selittää itselleen tarvitsevansa sitä mökkitiellä.”