Suomalaiset tuntevat autoilijoiden ja pyöräilijöiden keskinäiset väistämissäännöt huonosti. Tiedätkö sinä, kumpi väistää, kun pyöräilijä ajaa pyörätieltä ajoradalle?

Liikenneturvan vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan suomalaiset tuntevat pyöräilijöiden ja autoilijoiden väliset väistämissäännöt heikosti. Liikenneturvan koulutusohjaaja Pasi Pohjonen kertoo, että esimerkiksi vain 41 prosenttia tiesi, että pyöräilijän on väistettävä autoa tullessaan pyörätieltä ajoradalle.

Samoin vain 53 prosenttia tiesi, mitä kuvan liikennemerkki, eli väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa, merkitsee. Se velvoittaa autoilijaa väistämään pyörätien jatkeella tietä ylittävää pyöräilijää.

”Merkki tuli käyttöön kesällä 2020 ja niitä on vielä aika vähän liikenteessä, joten osaltaa tietämättömyys johtuu siitä”, Pohjonen lisää.

Selvitimme kertauksen vuoksi tärkeimmät säännöt pyöräilijöiden ja autoilijoiden yhteispelissä liikenteessä.

Milloin autoilijan on väistettävä pyöräilijää?

  • Kun autoilija kääntyy, hänen on väistettävä risteävää tietä ylittäviä.
  • Kun autoilijalla on väistämisvelvollisuusmerkki eli kärkikolmio tai stop-merkki tai väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkki.
  • Aina kun ajaa liikenneympyrään ja poistuu sieltä. Liikenneturvan kyselyn mukaan peräti 77 prosenttia autoilijoista ei tiedä, että liikenneympyrästä poistuvan tulee väistää tietä ylittävää pyöräilijää.
  • Aina kun ajaa piha- tai kävelykadulta, pihasta tai parkkialueelta tielle ja ajaessaan rakenteellisesti erotetun jalankulkuväylän ja pyörätien yli.
Autoilijan on väistettavä pyöräilijää aina kun ajaa piha- tai kävelykadulta, pihasta tai parkkialueelta tielle ja ajaessaan rakenteellisesti erotetun jalankulkuväylän ja pyörätien yli.

Entä milloin pyöräilijä on väistämisvelvollinen?

  • Kun pyöräilijä ajaa pyörätieltä ajoradalle, hänen on väistettävä sekä vasemmalta että oikealta tulevaa liikennettä.
  • Kun pyöräilijä ajaa piha- tai kävelykadulta, pihasta tai polulta ajoradalle.

Pohjonen lisää, että aina kun pyöräilijä ajaa ajoradalla, häntä koskevat samat säännöt kuin autoilijoita.

Kuljettaja on ratkaisevin tekijä

Pohjosen mukaan on valitettavaa, että väistämissääntöjen tuntemus ontuu, sillä pyöräilijöille tapahtuvista onnettomuuksista kolme neljästä tapahtuu juuri risteyksissä. Liikenneturvan vuosina 2011–2015 tekemän selvityksen mukaan pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kaksi kolmasosaa johtui törmäyksestä autoon tai muuhun moottoriajoneuvoon. Liikenteessä kuolee vuosittain keskimäärin 26 pyöräilijää ja loukkaantuu 570.

”Nopeusrajoitusten alentaminen taajama-alueilla on hyvä keino estää risteysonnettomuuksia. Turvallisuuteen voidaan vaikuttaa myös ympäristön suunnittelulla eli sillä, ettei risteysalueiden tai liikenneympyröiden lähellä ole näköesteitä, pensaita, aitoja tai meluvalleja.”

Pohjonen korostaa, että tärkein tekijä on kuitenkin kuljettaja. Nopeus tulisi pitää sellaisena, että ehtii huomata muut liikkujat ja reagoida muuttuviin tilanteisiin.

”Risteystä ei tulisi lähestyä pykälät päässä, vaan tulisi olla valmis joustamaan omasta ajovuorostaan. Liikenne on yhteispeliä, jossa otetaan muut tienkäyttäjät huomioon. Kaikki tekevät virheitä, mutta kukaan ei törttöile tahallaan.”