Suuntamerkin käyttäminen unohtuu risteysalueilla 15 prosentilla suomalaisista ja liikenneympyrässä peräti joka neljänneltä. Skarppaus olisi paikallaan, sillä vilkun käytöllä voi petrata oleellisesti liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Liikenneturvan viime vuonna toteuttama seurantatutkimus osoittaa, että monella suomalaisella olisi vilkun käytössä parantamisen varaa. Risteyksissä suuntamerkin näyttäminen unohtui joka seitsemänneltä ja liikenneympyrässä peräti joka neljänneltä kuskilta. Tulos ilmentää hyvin suomalaisten liikennekäyttäytymistä, sillä tutkimuksen otos käsittää lähes 8700 kääntymistä risteysalueilla ja lähes 7700 poistumista liikenneympyröistä.

Liikenneturvan yhteyspäälliköiden Leena Piipan ja Marko Niemisen mukaan viime vuonna toteutetun seurantatutkimuksen tulokset ovat pitkälti yhteneviä Liikenneturvan aiempina vuosina toteuttamien seurantatutkimusten kanssa. Liikenneympyröistä poistuttaessa vilkun käyttö on aiemminkin ollut heikompaa kuin risteysalueilla.

Kaistanvaihtovilkku harvoin riittää

Liikenneturvalla ei ole tutkimustietoa vilkun käytöstä lipsumisen syistä. Kyse ei kuitenkaan tuntuisi olevan tietämättömyydestä. Vuonna 2020 Liikenneturva kartoitti yli 15-vuotaiden suomalaisten tietoisuutta liikennesäännöistä. Tuolloin vain kuudelle prosentille kyselyyn vastaajista oli epäselvää, miten vilkkua tulisi liikenneympyrässä käyttää.

"Liikenneympäristöllä voi olla vaikutusta vilkun käyttöön. Liikenne on myös toimintaa, jossa tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Tarkkaamattomuus, piittaamattomuus tai huomion kiinnittyminen johonkin muuhun, voi joskus johtaa siihen, että vilkun käyttö unohtuu. Kun kuljettaja itse tietää minne on menossa, ei vilkun käyttämättömyyden seuraus välttämättä näy hänelle itselleen", Piippa pohtii.

"Hyvä nyrkkisääntö on se, että vilkun käytössä ei kannata pihistellä. Vilkuta hyvissä ajoin, ja riittävän pitkään."

Joskus ongelmia aiheuttaa myös uusissa autoissa yleistynyt kaistanvaihtovilkku, joka sammuu itsestään muutaman vilkahduksen jälkeen.

"Tieliikennelain mukaan suuntamerkin on oltava näkyvä ja ymmärrettävä. Se on annettava hyvissä ajoin ennen toimenpidettä ja vilkun käytön tulee kestää koko toimenpiteen ajan. Muutaman kerran vilkahtava suuntamerkki riittää harvoin täyttämään lain vaatimukset", Nieminen muistuttaa.

Pysäköintialueellakin kuuluu vilkuttaa

Nieminen ja Piippa muistuttavat, että suuntamerkillä on keskeinen rooli tielläliikkujien välisessä viestinnässä. Sillä kerrotaan muille liikkujille omista aikeista ja annetaan näin toisille aikaa ja tilaa toimia. Oikea-aikainen vilkun käyttö voi säästää myös turhilta jarrutteluilta sekä vaaratilanteilta. Näin lisätään liikenteen ennakoitavuutta ja sujuvuutta.

Tieliikennelaki edellyttää vilkun käyttöä lähdettäessä liikkeelle tien reunasta, käännyttäessä risteyksessä, vaihdettaessa ajokaistaa, poistuttaessa liikenneympyrästä tai muuten siirryttäessä sivusuunnassa. Suuntamerkin käyttämisestä laistaminen voi tuoda moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle 100 euron liikennevirhemaksun.

"Hyvä nyrkkisääntö on se, että vilkun käytössä ei kannata pihistellä. Vilkuta hyvissä ajoin, ja riittävän pitkään", Piippa opastaa.

Vilkkua voi huoletta käyttää aina, kun se tuntuu vähänkin tarpeelliselta. Esimerkiksi pysäköintialueet ovat yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita, joilla noudatetaan tieliikennelakia. Näin myös suuntavilkun käyttö on pysäköintialueilla tarpeen, mikä valitettavasti osalta unohtuu. Vakuutusyhtiöiden liikennevakuutustilasto vuodelta 2020 osoittaa, että liikennevahingoista peräti 46 prosenttia tapahtuu pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla tai vastaavilla alueilla. Olisiko tehokkaammalla suuntavilkun käytöllä voitu ehkäistä osa näistä vahingoista?