Ressu Redfordin kesäbiisi Corolla tuo mieleen nuoruuden autoreissut. Ressun omaan autohistoriaan kuuluu muun muassa keikkareissut avomallisella Toyota Supralla – katto mieluiten pään päällä.

Beibi pyyhi kyyneleet, täällä sua odotan. Huolet haihtuu kyllä kyydissä mun Corollan…

Ressu Redfordin Corolla-biisi on ralli, jota kaveriporukat luukuttavat tänä kesänä roadtripeillään.

Biisi rullaa nimensä mukaisesti mieleen kertakuulemalta ja tuo hymyn huulille. Idea Corollasta syntyi, kun Ressu kirjoitti biisiä kahden muun lauluntekijän, Kyösti Salokorven ja Väinö Walleniuksen, kanssa.

”Väinö keksi, että Corolla tuo kaikille mieleen hyvän fiiliksen ja joillekin myös ensimmäisen auton ja nuoruuden seikkailut. Corolla on kaikkien autojen metafora. Nimestä tulee välittömästi hyvä fiilis”, Ressu kertoo.

Ekoja kertoja ratissa

Ressulle Corolla-biisi tuo mieleen ensimmäiset autoreissut kaveriporukalla. Yksi unohtumattomimmista oli mökkireissu Turusta Kajaaniin vuonna 1981.

”Ajoimme kaverin mökille Datsun 120:llä ja Mercedez-Benzillä. Mukana oli kahdeksan kaveria, ja välillä olin itsekin ratissa. Se oli hulvaton reissu!”

Ensimmäisen oman autonsa, viininpunaisen Chrysler Le Baronin, Ressu osti musatienesteillään 25-vuotiaana.

”Siinä autossa kaikki toimi sähköillä, kuten jenkkiautoissa jo 1950-luvulla”, Ressu muistelee.

Toisin kuin Corollan musiikkivideolla, Ressun autossa ei ole koskaan heiluneet karvanopat. Kavereiden autoissa niitä kyllä näkyi, Ressu muistaa.

Toyota Supra poikamiesautona

Corollan ratissa Ressu ei ole koskaan ollut, mutta toisen Toyotan kylläkin. Ressun toinen itsehankkima auto oli punainen Toyota Supra, jolla hän ajeli keikkareissuja 90-luvulla. Auto oli harvinaisuus, joka käänsi päitä, Ressu muistelee.

”Se oli hemmetin hyvä poikamiesauto, joka kulki kovaa!”

Kaahariksi Ressu ei tunnustaudu, mutta turvallisessa paikassa Supran kiihtyvyys oli tietenkin testattava.

”Kyllä se kulki, mutta siinä 200–250 kilometrivauhdin korvilla alkoi jo pelottaa.”

Ressun Suprasta sai myös katon irti, mutta avoautoilu ei tehnyt vaikutusta laulajaan.

”En tajua ihmisiä, jotka haluavat avoauton. Aurinkoisella kelillä nuppi meinasi palaa! Katto pään päällä ja ilmastointi päällä oli paljon kivempaa.”

Turvallisuus tärkeintä, ei musiikki

Tällä hetkellä Ressu ajelee pikku Jaguarilla, ja kilometrejä kertyy vähintään 30 000 vuodessa. Vaikka Ressu tykkää ajaa pitkiä matkoja, hän ei kaipaa taustamusiikkia ajaessaan.

”Kuuntelen musaa ajaessa vain silloin, jos ollaan esimerkiksi tekemässä biisiä.”

Tärkeintä Ressulle on se, että auto turvallinen, vakaa ja hallintalaitteet ovat kunnossa. Silloin pitkätkin matkat tuntuvat mukavilta.

Ressu myöntää, että tykkää ajaa reippaasti, mutta ei ole kaahari. Yksi toive laulajalla kuitenkin on: nopeusrajoitukset pitäisi vaihtaa kelikohtaisiksi – vuodenaikojen mukaan määrätyt nopeusrajoitukset tuntuvat vanhanaikaisilta. Ja jos edessä oleva ajaa liian hitaasti, Ressusta paljastuu myös toinen piirre.

”Olen vähän sellainen liikennerage. Minusta ei voisi koskaan tulla taksikuskia, koska kiroilen liikaa liikenteessä”, Ressu nauraa.