Maastohiihtäjä Joni Mäen alkukauden menestys povaa suomalaisille penkkiurheilijoille jännittäviä hetkiä. Loppukiristään tunnettu hiihtäjä pitää yleisön jännityksessä aina maaliviivalle saakka. Autoillessaan Mäki ei yllätyksiä kaipaa.

Aurinkoinen arkipäivä on saanut hiihtäjät liikkeelle, mutta maastohiihtäjä Joni Mäki saa verrytellä tammikuisen pakkaspäivän jäähdyttämiä lihaksia rauhassa. Kun kuvausvälineiden ohi hiihtävä pariskunta kuulee, kuka kameran edessä pian on, heidän ilmeensä kääntyvät vieläkin aurinkoisemmiksi.

"Hyvä, oikein!"

Mäen nimi on tuttu, ja sen ympärillä leijaileekin olympialaisten lähestyessä uutta jännitettä. Vapaan sprintin tuore Suomen mestari nähdään pian Pekingissä, missä hänelle sopiva laji on myös kisaohjelmassa.

Joni Mäki viihtyy Vuokatin laduilla. Harjoituspaikat ovat priimaa ja maastot hyvät.

27-vuotias Mäki on varttunut nuorten sarjoista arvokisahiihtäjäksi Vuokatissa kirkasvetisten lampien ja järvien laikuttamissa vaaramaisemissa. Vaasassa syntynyt Mäki siirtyi lukion viimeisenä syksynä vuonna 2013 vaihto-oppilaaksi Vuokatin urheilulukioon ja kotiutui Sotkamon hiihtokylään nopeasti.

”Täällä harjoituspaikat ovat priimaa, sillä kotona Vaasassa ei mäkiä juuri ole. Harjoitusmaastot ovat hyvät ja myös valmennuksen taso on korkea.”

Ylioppilasjuhlia seurasi armeija ja sen jälkeen Mäki on keskittynyt hiihtämiseen. Helmikuussa 2020 tulevaisuuden lupaus pääsi lunastamaan odotukset, kun hänen kaulaansa ripustettiin ensimmäinen SM-kulta vapaan sprintiltä. Vuotta myöhemmin seurasi hiihtouran korkein sijoitus normaalimatkoilta, kun hän seurasi toisena Iivo Niskasta 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kisassa. Tuolloin Mäki oli jo noussut hiihtopiirien seuraamasta hahmosta kertoheitolla koko kansan tietoisuuteen. Pari viikkoa aiemmin hän oli jättänyt miesten viestin loppusuoralla taakseen Aleksandr Bolshunovin Salpausselän kisoissa. Mäen mukana koko Suomi nousi viestikisojen podiumille ensimmäisen kerran 20 vuoteen.

Vapaan sprintin tuore Suomen mestari Joni Mäki on tunnettu kovasta loppukiristään.

Valokuvausharrastus tukee hiihtoa

Särkisen lammen rantaladulla mestarin elkeitä ei näy lainkaan, kun Mäki hiihtää kuvaajan pyynnöstä uudelleen ja uudelleen pientä rinkiä rantakortteiden lomassa. Järjestelmäkamera nakuttaa, ja tiivis pakkaslumi narahtelee sauvojen alla. Aurinko paistaa, kun latukone tekee koskematonta baanaa.

"Ladut ovat täällä niin pitkiä, ettei niihin ehtinyt tylsistymään. Tutuksi ne ovat kyllä tulleet."

Huippuhiihtäjän elämä pyörii hiihdon ympärillä ja jos jossain, Vuokatissa hiihdolta ei kerta kaikkiaan voi välttyä vapaallakaan.

”Piirit ovat aika pienet. Hiihtolukio kerää porukkaa, ja tänne jää joka vuosi nuoria hiihtäjiä, jotka haluavat panostaa hiihtoon. Hiihdon lisäksi voi olla vaikea löytää muuta puhuttavaa”, Mäki naurahtaa.

Irtiotto hiihtämisestä tapahtuu luonnossa. Silloin Mäki pakkaa järjestelmäkameran reppuunsa ja suuntaa eri puolille Vuokattia ottamaan valokuvia. Talvella lumikengät kannattelevat umpihangessa etenevää valokuvaajaa, kun Mäki etsii uusia kuvakulmia ladun varrelta tutuiksi tulleisiin paikkoihin.

"Valokuvauksessa kiehtoo eniten uuden oppiminen jokaisella kuvauskerralla. Luonto antaa mielenrauhaa ja valokuvaus ohjaa keskittymään ja käyttämään luovuutta hyväkseen."

Toyotan nykymalliston nuorekas ilme houkutteli Joni Mäkeä.

Turvallista ja varmaa autoilua

Vuokatti tarjoaa paljon, mutta Mäen sponsoriauto Rinta-Joupilta, uusi Toyota Corolla nielee sekin noin 20 000 kilometriä vuodessa. Se on Mäen ensimmäinen Toyota.

"Pidin merkkiä aiemmin paappa-autona, mutta nykymalliston nuorekas ilme houkutteli."

Mäelle Toyota merkitsee myös luotettavuutta ja turvallisuutta. Kilometrit kertyvät kisamatkoilta ja kotimaan harjoitusleireiltä.

"Lumi tulee ensimmäisenä Lappiin ja ajan sen perässä pitkiäkin matkoja. Minulle auto on liikkumista pisteestä a pisteeseen b, ja silloin on tärkeää, ettei perille pääsemistä tarvitse miettiä."