Titta Keinänen, 27, haistaa jo kaukaa niin vastustajan suunnitelmat kuin ihmisten mielialatkin. Herkkä vaisto on vahvuus myös auton ratissa.

Välillä on mentävä kauas, jotta voi nähdä lähelle ja kasvaa omaksi itseksi. Karateka Titta Keinänen oivalsi tämän, kun hän päätti lopettaa karateuransa 16-vuotiaana.

”Olin elänyt 9-vuotiaasta asti urheilukuplassa isäni valmennuksessa. Minulle tuli luonnollinen tarve katkaista napanuora ja tehdä välillä jotain muuta.”

Titta voitti karaten EM-pronssin viime vuonna, mutta ilman neljän vuoden taukoa se ei olisi ollut mahdollista. Tauon aikana Titta harrasti eri lajeja capoeirasta crossfittiin, opiskeli parturi-kampaajaksi ja vietti vaihto-oppilasvuoden Ecuadorissa.

Etenkin vaihtovuosi kasvatti henkisesti. Ympäri maailmaa tuleviin vaihto-oppilaisiin tutustuminen sai Titan oivaltamaan, miten samanlaisia ihmiset ovat kulttuurista riippumatta. Tämän opin hän palauttaa mieleensä yhä otteluissa, kun vastassa on esimerkiksi japanilainen maailmanmestari.

”Muistutan itselleni, ettei vastassani ole supersankari, vaan samanlainen ihminen, jota on myös jännittänyt aamulla. Pystyn voittamaan hänet!”

Titta on kasvanut tatamilla. Hän oli seuraamassa isänsä valmentamia treenejä jo vauvana äitinsä sylissä. Omien rajojen etsiminen ja rikkominen motivoi Tittaa eniten karatessa.

Menestykseen isän valmennuksessa

Titta halusi 20-vuotiaana antaa karatelle uuden mahdollisuuden. Valmennussuhde isänkin kanssa toimi paremmin, kun Titta oli saanut aikaa ja tilaa itselleen sekä muuttanut omilleen.

”Oman isän neuvot ja palautteen meinaa toisinaan ottaa henkilökohtaisesti. Välillä on myös vaikea erottaa, milloin ollaan isän ja milloin valmentajan kanssa”, Titta sanoo.

Iso vahvuus on taas molemminpuolinen syvä luottamus ja tuntemus.

”Ymmärrän jo katseesta, mitä isä tarkoittaa missäkin harjoitteessa ja kisoissa. Tiukoissa paikoissa on hyvä nojautua ihmiseen, joka tuntee minut läpikotaisin ja johon voin luottaa täysillä.”

Tammikuussa 2019 Titta palkittiin Vuoden läpimurto -palkinnolla Urheilugaalassa ja lehdissä hänet nostettiin olympiatoivoksi. Menestyksen myötä paineet alkoivat kasvaa. Aluksi niitä oli vaikea käsitellä, mutta nyt Titta osaa jo ottaa ne positiivisesti.

”Paineet kuuluvat urheiluun ja ne myös auttavat laittamaan kaiken peliin.”

Erityisherkkyys vahvuutena

Karateottelu kestää vain kolme minuuttia ja siinä ajassa pitäisi näyttää parhaimpansa. Tittaa kiehtookin lajin haastavuus ja yllätyksellisyys.

”Ottelua ei voi käsikirjoittaa etukäteen, vaan siinä eletään vaistojen varassa. Vahvuuteni on vaistoni – haistan hyvin tilanteita ja missä pitää olla.”

Jotta kolmessa minuutissa voi voittaa, jokainen sekunti on elettävä hetkessä ja oltava rohkea tekemään ratkaisuja. Ei saa pelätä liikaa häviötä tai toivoa liikaa voittoa, vaan on pysyttävä hetkessä, Titta kertoo.

Tarkka vaisto on arjessa sekä vahvuus että heikkous.

”Osaan kuunnella herkästi kehoani ja mieltäni ja välttää siten loukkaantumisia. Toisaalta aistin myös ihmisten tunteita herkästi. Huomaan jo kaukaa, jos jollakin on huono päivä ja toisen tunnelmat tarttuvat helposti. Minulle tulee usein tarve reagoida ja saada hänelle parempi olo. Välillä se on taakka.”

Vuosi sitten urheilupsykologi antoi Titalle luettavaksi erityisherkkyyteen liittyvän kirjan.

”Kirjan esimerkit kuulostivat hyvin tutuilta. Omien piirteiden ymmärtäminen on auttanut ymmärtämään itseä paremmin.”

Titta kokee, että herkkyys on iso vahvuus, jota voi hyödyntää, mutta siinä on myös omat haasteensa.

”Vaikka viihdyn ihmisten kanssa, tarvitsen paljon omaa aikaa latautuakseni. Aamu- ja iltatreenien välissä otan usein päiväunet. Myös rauhallinen venyttely ja hengittely laskevat kierroksia hyvin.”

”Paineet kuuluvat urheiluun ja ne myös auttavat laittamaan kaiken peliin.”

Läsnäoloa ratin takana

Vielä tammikuussa Titta treenasi täysillä tuleviin EM- ja MM-kisoihin sekä Olympiakarsintoihin. Sitten tuli korona ja kaikki kisat peruttiin.

”Viimeiset kaksi vuotta ennen koronaa olivat olleet tiukkaa kisakautta ja aloin olla väsynyt. Mutta nyt olisi jo kiva päästä kisaamaan.”

Toisaalta Titta osaa ottaa ilon irti myös poikkeusajasta.

”Nautin siitä, että voin treenata 15–25 tuntia viikossa ja kehittää uusia puolia itsessäni.”

Treeneihin Titta yleensä pyöräilee, mutta pidemmillä matkoilla hän hyppää vanhempiensa Toyota Corollan rattiin. Autossa miellyttää etenkin sen kompakti koko.

”Kompakti Corolla on helppo parkkeerata ja sillä pääsee kätevästi paikasta toiseen”, Titta sanoo ja kuvailee itseään rauhalliseksi kuskiksi.

Autoilulla ja karatella on myös yhtäläisyyksiä, Titta tietää.

”Ajaessa on oltava samalla tavalla täysin läsnä kuin tatamilla. Se on minulle myös tärkeää ja palauttavaa omaa aikaa.”

Titalla on autoilusta lämpimiä muistoja myös lapsuudesta. Keväisin kun jäät olivat lähteneet, isä vei hänet ja neljä veljeä autolla kastamaan talviturkit. Jo lähtiessä ilmastointi laitettiin punaiselle ja auto lämmitettiin lähelle saunan lukemia.

”Pulahduksen jälkeen oli kuuma auto odottamassa,” Titta nauraa.

Ensi kesäkuun karsinta-turnauksessa selviää, toteutuuko Titan unelma Tokion Olympiapaikasta.

Unelma Olympialaisissa

Titan suurin unelma siintää Tokiossa elokuussa 2021, jolloin karate on ensimmäistä, ja todennäköisesti myös ainoaa, kertaa mukana Olympialaisissa. Jokaiseen sarjaan otetaan vain 10 ottelijaa, joten jo Olympiapaikka olisi kova saavutus ja lähellä lopullista tavoitetta: Olympiamitalia.

”Silloin pitäisi saada kaikki nappiin, mutta tiedän, että se on mahdollista. Toinen iso haave on MM-mitali, jota minulla ei vielä ole.”

Ensi vuosi on kuitenkin vielä koronan muotoisen kysymysmerkin alla, joten Titalla on muitakin haaveita.

”Urheilu-uran loppuminen ei huoleta, koska silloin on taas maailma avoinna. Haaveilen omasta perheestä ja siitä, että myös tuleva työni on merkityksellistä ja motivoivaa.”

Juuri nyt Titta haluaa soveltaa niin karaten kuin koronankin opetuksia arjessa ja keskittyä tähän hetkeen.

”En voi päättää, milloin seuraavat kisat ovat tai miten ne menevät. Voin vaikuttaa vain siihen, mitä teen tänään: menenkö ajoissa nukkumaan ja miten hyvin treenaan. En mieti liikaa tulevaisuutta, vaan teen joka päivä asioita unelmani eteen.”

Ensi kesäkuun karsintaturnauksessa selviää, toteutuuko Titan unelma Tokion Olympiapaikasta.