Autosta voi tehdä uusiokäytös­sä lähes 3000 juomatölkkiä tai yli 600 teräskattilaa. Omistajalleen kierrätykseen toimitettu auto tuottaa romutus­palkkion, jolla voi maksaa vaikka käsirahan uuteen autoon. Hankintaan pääsee kiinni matalalla kynnyksellä, varsinkin jos hyödyntää vähäpäästöisen auton hankintatukea ja joustavaa rahoitusta.

Nyt on myös muita matalalla kynnyksellä toteutettavia asioita. Kansalaisia on kehotettu menemään korona­­testiin pienimmästäkin syystä, jopa spontaanisti. Myös yritysten ahdinkoa helpottavien tukien myöntämiskynnystä on madallettu. Ongelmia on silti. Vihannekset uhkaavat jäädä puutarhoihin ja rakennustyömaat keskeytyä. Yritykset ovat yllättävänkin vahvasti sidoksissa tuontityövoiman saatavuuteen. Ravintolat ja matkailu joutuivat nopeasti vaikeuksiin asiakasvirran hiipuessa. On siis pulaa asiakkaista sekä työvoimasta ja samanaikaisesti harmina lisääntyvä työttömyys. Ratkottavaa riittää.

Mikä ihmeen tiekartta? Ennen navigaattoreita kartta otettiin auton hansikaslokerosta antamaan opastusta matkantekoon. Nyt tiekartta on ”vaiheistettu suunnitelma, jonka avulla päästään päämäärään”. Siis suunnitelma. Liikenneministeriö julkaisi oman tiekarttansa, joka tarjoaa ratkaisuja liikenteen päästöjen puolittamiseksi. Monenkirjava keinovalikoima sisältää kannustimia fossiilis­ten polttoaineiden korvaamiseen, autokannan uusimiseen ja lataus­infran rakentamiseen. Auton hankintaan ja käyttöön vaikuttavia veroratkaisuja sen sijaan säästettiin sopivampaan ajankohtaan syksymmälle. Toivottavasti ohjaavat kannusteet eivät tule liikaa rajoittamaan liikkumisen valinnanvapautta.

Punaisen lipun laki rajoitti autoilua. Laki edellytti konevoimalla kulkevan ajoneuvon miehitykseksi kolmea henkilöä, joista yksi käveli auton edessä punaista lippua kantaen ja varoittaen muita kulkijoita ”itsestään kulkevasta” laitteesta. Laki kumottiin Britanniassa 1800-luvun lopussa. Pian Suomessakin maantiet sallittiin autoille. Liikkuminen yleistyi, matkat pitenivät ja nopeudet kasvoivat. Autojen mukavuutta lisäsi polkupyöristä lainattu keksintö, ilmatäytteiset kumirenkaat, jotka olivat ensin vaaleita, luonnonkumin värisiä. Kestävyyden lisäämiseksi kumiseokseen lisättiin kimröökiä eli hienojakoista hiiltä. Renkaiden väri muuttui mustaksi. Autojen tekniikassa on jälleen, juuri nyt, iso kehitysvaihe meneillään. Sähköistymisen myötä keinuvivut ja jakopäät poistuvat. Tilalle vyöryy informaatioteknologiaa, diagnostiikkaa ja sähkötekniikkaa. Kiehtovaa ja ainakin uutta, opiskeltavaa on kaikille.

Ensikosketuksen autoalaan hain varsin matalalla kynnyksellä Stockmann Autosta. Kesätöihin pyrkiessäni työkokemuksena oli esittää isoveljen mopon rassaaminen ja perheen Austin A40:n moottoriöljyn lisääminen. Paikka jäi sillä erää saamatta. Haastattelua tehneen korjaamopäällikön kannustava ja kunnioitusta herättävä olemus kuitenkin lisäsivät 14-vuotiaan koululaisen intoa alalle, ja ammatinvalinnan ohjaus oli tapahtunut. Stockmann luopui myöhemmin autokaupastaan ja monista muistakin osistaan, jopa Helsingin keskeisin rakennus, tavaratalokiinteistö, aito ”Stocka”, meni myyntiin. Yritysten ja tuotteiden elinvoimaa koetellaan nyt, mutta 50 vuotta täyttävän Loton suosio ei näytä hiipuvan. Varhaisista Lottomainoksista muistetaan toive ”päästä kiertämään maailmaa”. Todennäköisesti moni meistä on joskus pohdiskellut mitä tekisi, jos voittaisi Lotossa. Haaveiluun on lupa matalalla kynnyksellä, edes kuponkia ei tarvitse jättää.

Kauko Kyyrö luo näkymiä autoalan ilmiöihin ja käänteisiin. Kauko on autoinsinööri, jolla on takanaan yli 30 mainostoimistovuotta.