Miten ajaa turvallisesti pyörien ja potkulautojen lomassa? Asiantuntija listaa 5 helppoa vinkkiä

Piilota puhelin

Tärkeintä on keskittyä ajamiseen ja liikenteen havainnointiin. Turvallisuuden kannalta on järkevintä olla käyttämättä kännykkää lainkaan ajon aikana. Jos puhelimeen on pakko puhua, on käytettävä handsfree-toimintoa.

Handsfreekin kuitenkin lisää kognitiivista kuormaa. Tällöin kuljettajalta saattaa jäädä asioita huomaamatta, kun ajatukset pyörivät muualla kuin liikenteessä, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo.

”Tutkimukset kertovat, että kaikkein suurin riski on visuaalis-manuaalisen tarkkaamattomuuden yhdistelmässä. Suomeksi sanottuna katse on esimerkiksi kännykän ruudulla ja sormet naputtelevat tekstiviestiä.”

Jotkut ovat ratkaisseet ongelman piilottamalla kännykän takakonttiin ajon ajaksi, jotta puhelin ei houkuttele eikä häiritse.

Autoilevalle tekee välillä hyvää istahtaa pyörän satulaan, jotta näkee, millaista liikenne on kevyen liikenteen näkökulmasta.

Säädä tilannenopeutta

Tilannenopeuden säätely on olennainen osa erityisesti kaupunkiajoa, sillä raskas auto ei pysähdy hetkessä edes alhaisilla nopeuksilla.

”Jos esimerkiksi risteykseen tulee liian lujaa, kuljettajalla ei ole aikaa oikeanlaiseen havainnointiin. Itselleen tulisi antaa aikaa havaintojen tekemiseen”, Vuoristo sanoo.

Vie aivoilta hetken, ennen kuin jarrutus oikeasti alkaa. Kuljettajan reaktioon ja jarrutukseen kuluvat ajat ovatkin varsin pysäyttäviä. Esimerkiksi 40 kilometrin tuntinopeudella kuivalla tiellä reaktiomatka on 11 metriä ja jarrutusmatka 7 metriä. Auto ehtii siis liikkua yhteensä 18 metriä ennen pysähtymistä. Aikaa tähän kuluu vain kaksi sekuntia.

Testaa pysähtymisaikaa ja -matkaa eri nopeuksilla ja sääolosuhteissa täällä. 

Muista väistövelvollisuus

Autoilijat osaavat varoa kiitettävästi muita autoilijoita, mutta unohtavat toisinaan kevyen liikenteen kulkijat, joita liikkuu varsinkin kesällä monipuolinen joukko.

Autoilijan on oltava tarkkana erityisesti risteyksissä: kääntyvän auton on väistettävä muun muassa tietä ylittävää jalankulkijaa, pyöräilijää, potkulautailijaa ja mopoilijaa.

Vuoriston mukaan haastavia ovat etenkin tilanteet, joissa auto on kääntymässä ja pyöräilijä tulee auton kanssa samasta suunnasta. Osa autoilijoista vilkaisee vain sivupeiliin. Se ei riitä, koska kevyen liikenteen edustaja ei välttämättä näy peilistä.

Toinen tyypillinen katvealue muodostuu tuulilasin ja etusivuikkunan välissä olevan A-pilarin taakse. Pään ja kropan liikuttaminen usein auttaa havainnointia.

Vaarallinen on myös risteys, jossa auto kääntyy kolmion takaa oikealle.

”Autoilija helposti katsoo vain vasemmalle ja miettii, mihin väliin menee, koska kaistalle, johon on kääntymässä, tulee autoja pelkästään vasemmalta”, Vuoristo sanoo.

Kääntyessä oikealta saattaa kuitenkin yllättäen tulla esimerkiksi pyöräilijä. Vuoriston mukaan paljon autoilevalle tekee välillä hyvää istahtaa pyörän satulaan, jotta näkee, millaista liikenne on kevyen liikenteen näkökulmasta.

Autoilijat osaavat varoa kiitettävästi muita autoilijoita, mutta unohtavat toisinaan kevyen liikenteen kulkijat, joita liikkuu varsinkin kesällä monipuolinen joukko.

Vilkuta ajoissa

Suuntamerkin käyttöön liittyy suomalaisilla pari perusongelmaa: vilkkua säästellään turhaan, ja sitä käytetään liian myöhään. Liikenneturvan mukaan vilkku jää näyttämättä peräti joka seitsemänneltä suomalaisautoilijalta.

Vilkuttaminen on tärkeää, jotta muut tiellä liikkujat osaavat valmistautua toisten liikkeisiin ja heille jää riittävästi aikaa reagoida. Vilkusta ei ole suurta hyötyä enää silloin, kun auto jo kääntyy.

”Arpomista on, eikä vilkkua aina käytetä risteyksessä, koska muita autoilijoita ei näy. Kuitenkin kevyen liikenteen edustaja saattaisi hyötyä vilkusta. Jos tarvitsee ylipäätään miettiä, onko vilkkua käytettävä, niin kannattaa panna vilkku päälle. Harvemmin siitä on haittaa”, Vuoristo sanoo.

Hyödynnä turvatekniikkaa

Autoissa on monenlaista turvallisuutta parantavaa tekniikkaa kaistanvaihtovaroittimesta liikennemerkkien tunnistusjärjestelmään ja mukautuvaan nopeussäätimeen. Osassa autoista turvatekniikkaa on vakiona, osaan niitä saa lisävarusteina.

”Turvatekniikkaa kannattaa valita autoon ja käyttää niitä ajossa. Niistä on tutkitusti hyötyä”, Vuoristo sanoo.

Esimerkiksi Toyotan Safety Sense -teknologia sisältää useita aktiivisia turvallisuusratkaisuja, kuten Pre-Collision Plus -järjestelmän jalankulkijan tunnistuksella. Järjestelmä tarkkailee tietä ja uhkaavassa tilanteessa auttaa kuljettajaa varoittamalla, tehostamalla jarrutusta ja jarruttamalla itse.

Lue lisää turvajärjestelmästä täältä.