Tehtaat mukana ilmastotalkoissa

Toyota tekee hartiavoimin työtä pienentääkseen tuotantolaitostensa hiilijalanjälkeä.

Toyota haluaa karsia tehtaidensa hiilidioksidipäästöjä kovalla kädellä. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien yhtiön tuotantolaitosten hiilidioksidipäästöjä halutaan pienentää 35 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Tämä runsaan kolmanneksen hiilivähennys on kuitenkin vasta välietappi: kaiken tuotannon halutaan olevan hiilivapaata vuoteen 2050 mennessä.

Toyota julkaisi Ympäristötavoite 2050 -nimellä kulkevan ­strategian­sa­ vuonna 2015. Tiedotuspäällikkö Pekka Karvinen Toyota Auto ­Finlandista sanoo, että Toyotan viitoittamaa kestävämpää tietä kulkevat nyt muutkin alan toimijat.

”Koko toimialalla on herätty muutokseen, mikä onkin ainoa tapa saada aikaan todellisia tuloksia”, hän sanoo.
Haaste ei ole pieni. Toyotalla on kymmeniä tehtaita ympäri maailmaa, joten nollatasoa tavoitellaan globaalisti. Hyvät kokemukset yhdeltä tehtaalta laitetaan nopeasti jakoon: yrityksen keskeisiin teeseihin kuuluu parhaiden käytäntöjen vikkelä monistaminen. Reseptillä on tyypillisesti tavoiteltu parempaa tuottavuutta, mutta se toimii myös silloin, kun halutaan pyörittää vihreämpiä tuotantolaitoksia.

Tehosta, tehosta, tehosta

Tyhjästä ei tarvitse lähteä liikkeelle. Toyotan keskeinen ajatus on aina ollut sulauttaa autonvalmistus tehokkaasti olemassa olevaan ympäristöön. Esimerkiksi Euroopan Toyota-tehtaat ja logistiikkakeskukset ovat ISO14001-sertifioituja ja ympäristö huomioidaan auton elinkaaren kaikissa vaiheissa aina suunnittelusta ja tuotannosta käyttöön ja kierrätykseen saakka.

Itse autojen valmistamiseen liittyvää kokonaispäästötasoa on onnistuttu vähentämään 2000-­luvulla rajusti – nyt rima on vain saatava korkeammalle kuin koskaan.

Keskeinen elementti matkalla nollapäästöihin on tuotantolinjojen herkeämätön tehostaminen; esimerkiksi tekemällä niistä lyhyempiä tuotetaan myös vähemmän CO2-päästöjä. Tämä on prosessiosaamista, josta Toyotalla on harvinaisen kovat näytöt. Yhtiö, joka antoi maailmalle Lean-opit, on aina osannut katsoa tuotantoprosessejaan kriittisellä silmällä ja tiennyt, milloin leikata, milloin laajentaa ja milloin ­integroida. “Simple and slim” on kestävämmän prosessin mantra.

Aurinkopaneeleista maalämpöön

Toinen vihreän tuotannon kulmakivi on energiatehokkuus yhdistettynä resurssiviisauteen. Toyota tekee tiloistaan entistä energiatehokkaampia ja ottaa käyttöön uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- ja tuuli­voimaa sekä pienen hiilijalan­jäljen energiaratkaisuja, kuten vedyn.

Karvinen kertoo, että eri energialähteitä hyödynnetään sen mukaan, mikä on luontevaa juuri kyseisessä toimipaikassa. ”Etsimme aina tilannetta, jossa pienimmällä vaivalla voidaan saavuttaa suurin hyöty”, Karvinen sanoo ja lisää, että esimerkiksi aurinkopaneelit ovat helppokäyttöisyytensä ­vuoksi ­käytössä jo lähes joka paikassa. ­Toyotan Suomen-pääkonttori Vantaalla on myös saanut paneelit katolleen.

”Järjestelmä on juuri asennettu ja otetaan käyttöön nyt syksyllä”, Karvinen kertoo. Suomen konttorin aurinkovoimapyrinnöt ovat vielä pientä, jos vertaa esimerkiksi kiinalaiseen Toyota-toimintaan. Tianjinin tehdas tuottaa aurinko­energiaa yhteensä yli 13 megawattia ja ­Guangzhoun tehdas 15 megawattia. Maalämpö taas on käytössä esimerkiksi Honshan tehtaalla Japanissa, jossa kesällä myös viilennys­kustannukset ovat tuntuvia. Ongelma on ratkaistu yhdistämällä ilmapumput maalämpöjärjestelmään: energia­tehokkaassa nykysysteemissä sisä­tilojen lämpötila pysyy samoissa lukemissa läpi vuoden.

Rönsyt pois

Kolmas työkalu Toyotan pakissa on Kaizen. Tämä Lean-ajatteluun pohjautuva menetelmä tarkoittaa toiminnan jatkuvaa parantamista pienin askelin hukkaa vähentämällä.

Kaizenia käytetään tyypillisesti, kun halutaan lyhentää läpimenoaikoja ja tuunata prosesseja. Kaizenin muita etuja ovat muun muassa tulosten nopeus, johdon ja työn­tekijöiden sitoutuminen ja muutosvastarinnan ketterä hallinta.
Mutta mitä kaizen tarkoittaa nollapäästöisten tehtaiden kannalta? ­Toyotalla uskotaan, että vihreän tuotannon ytimeen päästään eliminoimalla kolme kielteistä asiaa: Muda, Mura ja Muri.

Muda tarkoittaa kaikkea sitä, mikä ei lopulta tuota mitään lisäarvoa yritykselle tai asiakkaalle. Mura tarkoittaa sellaista tuotannon jälkeä, joka ei ole kaikilta osin tasa­laatuista ja Muri viittaa toimintaan, joka kuormittaa työntekijöitä kohtuuttomasti.

Pitkä polku edessä

Pekka Karvinen huomauttaa, että vaikka matka on vasta ­alussa, matkan­teon on oltava ripeää. Helpot hedelmät on nopeasti korjattu eli pienet parannukset tehty, minkä jälkeen kysytään jo niitä todellisia vihreitä innovaatioita.

”Tulevaisuudessa meidän on välttämätöntä kehittää teknologioita ja prosesseja, joita me emme tällä hetkellä osaa kuvitellakaan”, Karvinen sanoo.

Toyotan ympäristötavoite 2050