Aurinkoenergialla liikkuvia autoja ja päiväunia takapenkillä? Ehkäpä sellaista voi olla autoilu tulevaisuudessa. Lähitulevaisuuden suurin kysymys on silti se, korvaako vety sähkön.

Mitä, jos automatkan voisi viettää kokonaan takapenkillä leväten tai vaikka lukemalla kirjaa? Samalla lentävä auto kuljettaisi sinut pehmeästi perille itsestään.

Tulevaisuutta maalailevissa tieteiselokuvissa tämäntapainen matkanteko on ollut jo pitkään arkea, mutta voisiko se olla oikeasti totta? Toyota Way kysyi kolmelta asiantuntijalta, millaisena he näkevät autoilun tulevaisuuden.

Vasemmalta: “Autot saattavat muistuttaa vaikka joogastudiota tai teehuonetta.” Jussi Halli. “Japani ja Saksa ovat lähteneet raivaamaan tietä polttokennoautoille. Uskoisin, että polttokenno tulee 2030–2040-luvulla.” Tero Kallio “Tänä vuonna ostetuista autoista lähes kaikki ovat käytössä 15 vuoden päästä.” Petri Tapio

Teekutsut autossa

Aloitetaan Jussi Hallista, jonka moni muistaa tv:n Ajoneuvos-ohjelmasta ja saman nimisestä kirjasta. Nykyään hän työskentelee johtajana Aalto-yliopiston asiantuntijayrityksessä Aalto EE:ssä.

Halli naurahtaa kuullessaan lentävistä autoista.

”Ne ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka visiot jättävät meidät räntäiselle bussipysäkille seisomaan. Vaikka droneilla tapahtuva kevytpakettikuljetus metropoleissa kasvaisi, on hankalaa ajatella, että ihmiset voisivat risteillä lentävillä henkilökuljettimilla.”

Jos taas kuljettajalta viedään ratti ja muut hallintalaitteet, vain mielikuvitus on rajana, mitä itsestään ajavassa robottiautossa voisi tehdä.

”Autot saattavat muistuttaa vaikka joogastudiota tai teehuonetta.”

Kovin todennäköisenä Halli ei tätä pidä. Oikeastaan hän ajattelee, ettei autoilussa tapahdu mitään dramaattista ainakaan kymmeneen vuoteen.

”Älykkyys lisääntyy varmasti ja täyssähköisten autojen osuus kasvaa.”

Autoilun sähköistymisestä kertovissa numeroissa menevät ennusteet ja päiväunet sekaisin.

Hallin mukaan autoilun sähköistymisestä kertovissa numeroissa menevät silti ennusteet ja päiväunet sekaisin. Suomen tavoitteena on, että teillä liikkuu 250 000 sähköautoa tai ladattavaa hybridiä vuoteen 2030 mennessä. Ilmastopaneeli toivoo niitä peräti 850  000.

Hallin mielestä villeimpien visioiden toteutuminen edellyttää muutakin kuin haluja vähentää päästöjä.

”Siihen vaikuttaa hankintakannustimet ja tarjonta. Uutta teknologiaa edustavien autojen hankintahinta saattaa olla korkea suhteessa toiminnallisuuteen tai perinteisiin autoihin. Vetyauto olisi kiinnostava mahdollisuus, jos ei ole sähköstä haltioissaan.”

Vetyautoon riittää sähköautoa pienempi akku ja vähemmän alkuaineita. Kuvassa Toyotan vetyauto Mirai.

Tankki täyteen vetyä

Vety- eli polttokennoautojen puolesta liputtaa myös Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

”Vety tuppaa unohtumaan keskustelussa. Pidän suurena onnettomuutena, ettei siihen valmistauduta. Ymmärrän, että jakeluasemien perustaminen on kallista, mutta eivät sähköautojen pikalatauspaikatkaan ole ilmaisia.”

Sähköautojen ja pistokehybridien kauppa on Kallion mukaan päässyt hyvään vauhtiin. EU:n päästötavoitteet käytännössä pakottavat autonvalmistajat tuomaan sähköisiä autoja markkinoille.

Kallion mielestä vety olisi sähköä eettisempi ja ekologisempi vaihtoehto. Hän uskoo siksi sen tulevaisuuteen.

”Kuluttaja haluaa, että akkusähköautolla pääsee yhdellä latauksella yhtä pitkälle kuin polttomoottoriautolla. Siihen päästään vain kasvattamalla akkukokoa, mikä vaatii yhä enemmän alkuaineita: nikkeliä, grafiittia, kobolttia ja litiumia. Kaivosteollisuuden kapasiteetti täytyy monikymmenkertaistaa.”

Julkisuudessa on puhuttu pahamaineisesta Kongon koboltista, jota on myös älypuhelimien ja kannettavien tietokoneiden akuissa. Vetyautoon riittää sähköautoa pienempi akku ja vähemmän alkuaineita.

”Esimerkiksi Japani ja Saksa ovat lähteneet raivaamaan tietä polttokennoautoille. Uskoisin, että polttokenno tulee 2030–2040-luvulla.”

Toinen vaihtoehto on korvata fossiilisia polttoaineita keinotekoisilla polttoaineilla. Esimerkiksi LUT-yliopistossa on tutkittu teknologiaa, jossa polttoaineen raaka-aineena on ilmasta saatavaa hiilidioksidia.

”Tämä voisi olla 2040-luvun ratkaisu.”

Toyota tutkii ja kehittää monia ratkaisuja liikkuvuuden tulevaisuuteen, kuten akku-käyttöisiä sähköajoneuvoja, pistorasiahybridejä, polttokennohybridejä, ja tavanomaisia hybridejä, kuten FT-CH-konsepti.

Aurinkoenergialla eteenpäin

Koska tulevaisuutta ei ole, sitä ei voi suoraan tutkia. Tulevaisuudentutkijan on kehitettävä skenaarioita. Autoilun osalta on kaksi vahvaa vaihtoehtoa, kertoo tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio.

Ensimmäisessä niistä henkilöautoilun määrä vähenee, kun taas julkinen liikenne, kävely ja pyöräily lisääntyvät. Jo nyt kaupungissa asuvat nuoret lykkäävät ajokortin ajamista ja köröttelevät sähköpotkulaudoilla.

”Heille auto ei ole statussymboli samalla tavalla kuin vanhemmille. 1960–70-luvulla syntyneet ovat Suomen autoistunein sukupolvi.”

Toisaalta esimerkiksi OP-ryhmän 150 autolla operoima yhteiskäyttöautopalvelu lopetti keväällä toimintansa, koska se ei lehtitietojen mukaan ollut riittävän kannattavaa.

Tapion toisessa vaihtoehdossa autoilu ei vähene. Sen sijaan ihmiset miettivät, miten autosta saa teknisesti sellaisen, että oma vastuu ympäristöasioista tulee kannettua.

”Ostetaan luomuauto samaan tapaan kuin luomuruokaa.”

Tapio toivoisi autojen katoille ja konepelteihin aurinkokennoja. Samalla hän muistuttaa, ettei autokanta muutu nopeasti, vaikka ympäristöä säästävien autojen määrä lisääntyy.

”Tänä vuonna ostetuista autoista lähes kaikki ovat käytössä 15 vuoden päästä. Sama koskee joukkoliikennettä. Tuolla ne 20 vuotta vanhat Pendolinotkin pörräävät.”

Professori veikkaa, että nykymeno jatkuu vuosikymmeniä. Ihmiset ovat kaavoihin kangistuneita, eikä totuttuja tapoja helposti muuteta.

”Meillä on edelleen isoja autoja, jotka pitävät paljon meteliä ja henkivät maskuliinista uhoa. Toisaalta on myös käteviä kauppakasseja.”

Isompi muutos saattaa olla edessä, kun nykyinen autoilijasukupolvi ei voi enää käyttää autoa iän tai terveyden takia.

”Voi olla, että robottitaksit tai -autot yleistyvät.”